Nordea – joustavuutta ja harkintaa pysäköintiin

”Vanhat perusteet pysäköintiluville kaipasivat päivitystä. Työmatkakyselyn avulla saimme käsityksen todellisista autonkäyttö- ja pysäköintitarpeista”, kertoo Marja Kauttu Nordean Workplace Management -yksiköstä.

Nordea on keskittänyt pääkaupunkiseudun toimintojaan Vallilan kampukselle. Keväällä 2014 Kilon ja Herttoniemen toimipisteistä muutti 500 työntekijää Vallilaan. Tämä asetti haasteita pysäköintikapasiteetin riittävyydelle.

Autopaikkojen määrää ei haluttu lisätä

Pysäköintipaikkojen lisäämistä ei pidetty Nordeassa mahdollisena ratkaisuna monesta syystä. ”Tulevaisuudessa lähistön parkkipaikkatarjonta vähenee. Vallilassa on myös ollut huomattavasti enemmän parkkipaikkoja työntekijää kohden kuin muissa Pohjoismaissa”, toteaa johtaja Mika Liukku Group Workplace Management (GWM) -yksiköstä.

Taustalla oli myös halu uudistaa vanhentunut pysäköintipolitiikka joustavammaksi. ”Tähän mennessä ainoastaan jatkuvan luvan haltijat ovat voineet pysäköidä meillä; muut eivät koskaan edes satunnaisen tarpeen sattuessa”, Kauttu selittää. ”Lisäksi haluamme kannustaa muihin, kestävämpiin liikkumisvaihtoehtoihin”, hän jatkaa.

Työmatkakyselyllä tarpeet ja mahdollisuudet esiin

Pysäköintihaasteen ratkaisemista varten Nordean GWM kartoitti syyskuussa 2013 henkilöstön työmatkaliikkumisen nykytilan, mahdollisuudet ja muutospotentiaalin Vallilan, Kilon ja Herttoniemen toimipisteissä Mobinetin työmatkakyselyllä.

Kyselyyn vastasi jopa 44 prosenttia 3 500 työntekijästä. ”Ihmiset selvästi tykkäsivät, että heiltä kysytään näkemystä työmatkaliikkumisen olosuhteista ja kehittämisestä”, toteaa Kauttu.

Muuttajien tilanne odotettua parempi

”Erityisen helpottava tulos oli, että muuttajien työmatkat eivät kokonaisuutena vaikeudu niin paljon kuin pelättiin. Joillekin matka toki vaikeutuu, mutta toisille se puolestaan helpottuu”, kertoo Kauttu. Kilon työntekijöiden asuinpaikat jakautuvat nimittäin hyvin samalla tavalla kuin vallilalaistenkin.

Henkilöstölle kerrottiin kahdessa tilaisuudessa kyselyn tuloksista ja edessä olevista muutoksista. Helsingin seudun joukkoliikenne HSL oli myös paikalla kertomassa joukkoliikennevaihtoehdoista.

Nykyinen kapasiteetti riittää vaikka väki lisääntyy

”Kysely antoi vahvistuksen sille, että pystymme ratkaisemaan pysäköintiongelman ilman paikkojen lisäämistä”, toteaa Liukku. Automatkoista jopa puolet on sellaisten henkilöiden tekemiä, joilla olisi omasta mielestään mahdollisuus tulla töihin jollain muulla kuin autolla.

”Kaikki eivät olekaan niin sanottuja vannoutuneita autoilijoita, vaan suurin osa autoilijoista käyttää tai voisi harkita käyttävänsä myös muita kulkutapoja”, Liukku pohtii. Myös päivittäinen tarve käyttää autoa asiakaskäynneillä oli kyselyn mukaan huomattavasti vähäisempi kuin nykyinen pysäköintilupien määrä.

Jatkuvasta satunnaiseen pysäköintiin

Työmatkakyselyn tulosten pohjalta Mobinet auttoi Nordeaa uuden pysäköintipolitiikan suunnittelussa. ”Kysely tuotti erinomaista taustamateriaalia. Sitä on hyödynnetty pysäköintilupien ja paikkojen mitoituksessa”, kertoo Kauttu.

Uuden pysäköintipolitiikan ydin on, että aikaisempaa pienempi osa pysäköintipaikoista allokoidaan jatkuvan pysäköinnin oikeuttaviin lupiin, mutta sen sijaan merkittävä osa jätetään kaikkien käytettäväksi tarpeiden mukaan.

Ajatus on, että niinä päivinä kun autoa ei tarvita, töihin tultaisiin mieluummin esimerkiksi joukkoliikenteellä. Näin paikat saadaan riittämään mahdollisimman monelle ja kaikilla on mahdollisuus pysäköidä edes silloin tällöin.

Hyvä työnantaja vaikuttaa työmatkojen olosuhteisiin

Nordea haluaa vaikuttaa myös jatkossa työmatkaliikkumisen olosuhteisiin samoin kuin koko Vallilan ympäristöön houkuttelevana työpaikka-alueena. ”Tärkein syy on, että haluamme olla hyvä työnantaja”, sanoo Nordean yritysvastuujohtaja Liisa Jauri.

Pienetkin asiat voivat olla merkittäviä kädenojennuksia. ”Esimerkiksi HSL:n Nordealle räätälöimä aikataulunäyttö on otettu innostuneesti vastaan”, kertoo Kauttu. ”Työmatkakyselyn kautta saimme paljon työntekijöiden omia ideoita, joita voimme hyödyntää jatkossa”, Kauttu jatkaa.

Bonuksena tulee pienempi hiilijalanjälki. Työmatkakyselyn mukaan Vallilan, Kilon ja Herttoniemen työntekijöiden työmatkoista aiheutui vuonna 2013 hiilidioksidipäästöjä 2 600 tonnia (743 kg/hlö). Liikkumistottumusten muuttamisella näitä päästöjä olisi mahdollista vähentää jopa 25 prosenttia. Potentiaali perustuu työntekijöiden omiin arvioihin eri kulkutapojen ja keinojen sopivuudesta heille itselleen.