Kokkolan kaupunki – kokeilemalla pyöräilyn kynnyksen yli

Kokkolassa työntekijöitä motivoitiin työmatkapyöräilyyn ryhmäkeskusteluilla ja kokeilujaksolla marraskuussa 2013. ”Tässä hankkeessa kustannustehokkuus, ympäristövastuu sekä henkilöstön hyvinvointi paiskasivat kättä”, totaa kansliapäällikkö Timo Mämmi Kokkolan kaupungilta. ”Saimme houkuteltua uusia ihmisiä kokeilemaan pyöräilyä ja asian  ympärillä oli innostunut tunnelma.”

Kokkolan kaupunki laati vuonna 2012 Pyöräilykaupunkiohjelman. ”Tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta nimenomaan lyhyillä matkoilla,” Mämmi kertoo.

Työnantajat halutaan mukaan edistämään työmatkapyöräilyä. Se kun on helppo keino lisätä työikäisten liikuntaa. Kaupunki päätti näyttää itse mallia työnantajana. Työ käynnistettiin Mobinetin toteuttamalla työmatkaliikenteen henkilöstökyselyllä, johon vastasi reilu 1 200 työntekijää Kokkolan kaupungilta.

Lyhyet työmatkat luovat hyvät edellytykset työmatkapyöräilylle

Puolella Kokkolan henkilöstöstä työmatkan pituus on alle neljä kilometriä. Työmatkoja tehdäänkin jo nyt melko paljon kävellen ja pyörällä. Lokakuisen tutkimusviikon työmatkoista pääosa, kaksi kolmasosaa, kuljettiin kuitenkin autolla.

Työntekijöiden nykyiset liikkumisvalinnat tuottavat 1 900 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa
(663 kg/henkilö). Näistä olisi mahdollista leikata kolmannes pois. Suurin potentiaali on työmatkapyöräilyn ja ‑kävelyn lisäämisessä. Muutospotentiaali perustuu työntekijöiden omiin arvioihin siitä, kuinka mahdollisia eri vaihtoehdot heille ovat.

Mikä estää työmatkojen pyöräilyä?

Vastaajat toivoivat parempia sosiaalitiloja, suihkuja sekä mahdollisuutta säilyttää vaihtovaatteita työpaikalla. Monet katsoivat auton tarpeelliseksi lasten kyyditsemisen tai työpäivän aikana hoidettavien työasioiden vuoksi. Myös jalkakäytävien ja pyöräteiden huono kunto talvisin mainittiin esteeksi.

Kuitenkin lähes puolet vastaajista totesi, ettei työmatkojen kävelylle tai pyöräilylle ole varsinaisia esteitä. Suurin este vaikuttaa siis olevan vanhat tottumukset, joista on vaikea päästä irti.

Vertaistukea

Koetut esteet voivat perustua ennakkoluuloihin. Siksi työmatkakyselyyn vastanneiden joukosta poimittiin muutamia henkilöitä ryhmähaastatteluihin, joissa keskusteltiin työmatkapyöräilyn esteistä ja pohdittiin, olisivatko ne ylitettävissä jollain tavoin. Haastatteluja veti kestävän liikkumisen asiantuntija ja Mobinetin kumppani Valpastin Oy.

Kaikkien haastateltujen työmatka oli alle neljä kilometriä. Joukossa oli mukana valmiiksi aktiivisia kävelijöitä ja pyöräilijöitä sekä sellaisia, jotka kulkevat työmatkansa autolla.

Tunnelma oman työporukan ryhmäkeskusteluissa oli rento ja kannustava, ja osallistujat olivat valmiita kyseenalaistamaan tottumuksiaan.

Esteet testiin

Paras tapa haastaa ennakkoluulot on kokeilla itse. Haastatteluissa kolmelle henkilölle ehdotettiin työmatkapyöräilyn testaamista viikon ajan marraskuun lopussa. He kaikki olivat ilmoittaneet selkeän esteen pyöräilylle. Yksi ei pitänyt pyöräilystä, toinen valitti, että pyöräillessä tulee hiki ja kolmannen piti kyyditä lapsia harrastuksiin autolla. Kokeilun tavoitteena oli haastaa nämä koetut esteet.

Valpastin Oy lainasi kahdelle kokeilijalle nastarenkailla varustetun peruspyörän, ja tarjosi yhdelle hänen omaan pyöräänsä nastarenkaat.

Kokeilu yllätti positiivisesti

Testaajat olivat tyytyväisiä kokeiluun ja yllättyivät positiivisesti. ”Ihmeesti sitä tottuu pyöräilyyn”, totesi toimistorakennusmestari Reima Niva, joka ilmoitti aluksi, ettei pidä pyöräilystä. ”Saattaisin kesällä, oikein hyvällä kelillä tulla pyörälläkin töihin”. Muutoksen ei tarvitse olla iso, sillä pienikin askel vie oikeaan suuntaan.

”Nastarenkaiden tarjoaminen ja asentaminen oli iso kädenojennus ja toi uutta potkua hiipuneeseen pyöräilyyn”, kertoi puolestaan musiikinopettaja Pia Järvi. ”Pakkasella säästyin ikkunan skrapaamiselta eikä tarvinnut lämmittää autoa”. Pian pyöräily jatkuu ympäri vuoden ainakin muutaman kerran viikossa. ”Olen tosi iloinen, että pääsin mukaan tähän kokeiluun”.

IT-suunnittelija Susanna Lindforsin mukaan työmatkapyöräilyn suurin anti oli rauhallinen hetki omien ajatusten kanssa. “Autossa laitan aina radion päälle, nyt päällä olivat omat ajatukset ja se oli mukavaa”. Hikikään ei osoittautunut alle neljän kilometrin matkalla niin suureksi ongelmaksi, kuin Susanna alun perin luuli. ”Suihku ei ole välttämätön, mutta vaatteille pitäisi olla kuivauspaikka”.

Kaikki kokeilijat intoutuivat ideoimaan, miten työmatkaliikuntaa voitaisiin kaupungin työntekijöiden keskuudessa lisätä. Työnantajan kannustus ja kädenojennukset työmatkapyöräilyyn ovat enemmän kuin tervetulleita.