Helsingin kaupunki – työmatkaliikenteestä liikuntaa
”Pelkästään henkilöstökyselyn avulla olemme onnistuneet kasvattamaan tietoisuutta työmatkaliikkumisen vaihtoehdoista todella isolle joukolle”, kertoo Helsingin kaupungin liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen.
Helsingin kaupunki käynnisti keväällä 2013 Kilsat kasaan ‑kampanjan työmatkaliikunnan edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kaupungin työntekijöiden liikuntaa ja samalla vähentää työmatkojen ympäristökuormitusta. Kampanja lanseerattiin huhtikuun lopussa Mobinetin toteuttamalla työmatkaliikenteen henkilöstökyselyllä.
Puolet työmatkoista liikuntaa
Tietoisuuden kasvattamisen lisäksi kyselystä selvisi, että lähes puolet kaupungin työntekijöiden työmatkoista on terveyttä ylläpitävää liikuntaa. Työmatkaliikunnaksi on laskettu myös joukkoliikennematkat, joilla kävellään yli 15 minuuttia.
Nykyisen työmatkakävelyn ja ‑pyöräilyn yhteiskunnallinen hyöty on 22 miljoonaa euroa vuosittain. Hyöty on laskettu WHO:n kehittämällä HEAT-menetelmällä, jolla arvioidaan väestön ennenaikaisen kuoleman vähenemisestä koituvat säästöt säännöllisen kävelyn ja pyöräilyn seurauksena.
Työmatkakävely ja -pyöräily voisivat yli kaksinkertaistua
Helsingin kaupungin työntekijät voisivat yli kaksinkertaistaa työmatkakävelyn ja -pyöräilyn määrän. Arvio perustuu siihen, kuinka hyvin työntekijät ovat itse arvioineet voivansa kävellä tai pyöräillä työmatkansa. ”Jos henkilö on esimerkiksi ilmoittanut, että työmatkojen pyöräily olisi vaikeaa, häntä ei ole laskettu potentiaaliseksi pyöräilijäksi, vaikka matka olisi kuinka lyhyt ja sopiva pyöräilyyn”, kertoo arviointimenetelmän kehittänyt Ville Voltti Mobinetista.
Jos oletetaan, että potentiaalisen työmatkakävelyn ja -pyöräilyn vaikutukset ennenaikaisen kuolleisuuden vähenemiseen toteutuisivat täysimääräisesti 15 vuoden kuluessa, yhteiskunnalle koituvat vuosittaiset säästöt kasvaisivat vähitellen nykyisestä 22 miljoonasta saavuttaen
55 miljoonaa vuonna 2028.
Päästöt voisivat vähentyä kolmanneksella
Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen vähentäisi kaupungin työntekijöiden työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä noin 10 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan työmatkojen hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä jopa kolmanneksen, 4 580 tonnia, jos työmatkoja käveltäisiin ja pyöräiltäisiin enemmän, kuljettaisiin entistä enemmän joukkoliikenteellä ja kimppakyydeillä sekä tehtäisiin enemmän etätöitä ja opeteltaisiin taloudellista ajotapaa.
Kannustamista kaivataan
Työntekijät kaipaavat ennen kaikkea kannustusta ja tukea työmatkaliikunnan aloittamiseen. Henkilöstö on lähes yksimielisesti sitä mieltä, että työnantajan tulisi tukea ja edistää ympäristöystävällistä liikkumista.
Kaikkein eniten toivottiin erilaisia pyöräilyyn liittyviä palveluja, kuten parempia sosiaalitiloja, mahdollisuutta varusteiden kuivaukseen ja säilytykseen, pyörän huoltopalveluja ja virkapyöriä käytettäväksi työasiointiin.
”Kilsat kasaan ‑kampanjassa olemme järjestäneet henkilöstölle useita kannustetapahtumia ja kilpailuja sekä jakaneet muun muassa heijastinliivejä”, kertoo Pilvi Heinonen.
Uusia toimintamalleja terveyden edistämiseen
”Haluamme, että tämän kampanjan ja kyselyn myötä liikunta nähdään laaja-alaisemmin, kuten lisäämällä arkeen aktiivisuutta, ja että liikkua voi muutenkin kuin ohjatulla liikuntatunnilla”, Pilvi Heinonen toivoo. Työntekijöiden omissa ideoissa korostuivat ehdotukset siitä, kuinka liikuntaa voisi lisätä työmatkoilla edes silloin tällöin tai osan matkaa. ”Uudet tavat kehittyvät juuri pienin askelin”, vahvistaa myös kaupungin liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen.
Tiedosta toimintaan
Kyselyn tuloksista on laadittu virastokohtaisia analyysejä ja Mobinet on vetänyt toimenpiteiden suunnittelutyöpajoja erilaisille ryhmille. Yhden kyselyn tulokset ovat auttaneet kymmeniä tahoja liikunnan ja viisaan liikkumisen edistämisessä.
Helsingin kaupungille tehtiin seurantakysely vuonna 2014. ”Nyt kun kysely on tuottanut työmatkaliikkumiselle mittarit, voimme seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta”, toteaa Eeva-Liisa Rautiainen. ”Kaupungin henkilöstö on niin iso massa, että pienilläkin toimilla voi olla yllättävän suuret yhteiskunnalliset vaikutukset”, miettii Pilvi Heinonen.