”Hankkeessa luotu valmis toimintamalli helpottaa ilmasto- ja turvallisuusnäkökulmat huomioivan liikennekasvatuksen toteuttamista sekä koulun että kunnan teknisen sektorin näkökulmasta” kertoo liikenneinsinööri Hanna Linna-Varis
Liikkumistottumukset luodaan jo nuorena ja yläkouluikäisenä
monet tekevät valinnan pyöräilyn jatkamisen ja moottorikäyttöiseen ajoneuvoon
siirtymisen välillä. Valinta vaikuttaa suuresti myös liikenneturvallisuuteen,
sillä vaihe, jossa nuoret aloittavat mopoilun ja moottoripyöräilyn, näkyy onnettomuusmäärien
voimakkaana nousuna liikenneturvallisuustilastoissa
Porvoossa ilmasto- ja turvallisuusvaikutukset huomioivaa
liikennekasvatuskokonaisuutta lähdettiin kehittämään teknisen sektorin ja
yläkoulujen yhteistyönä. Tavoitteena oli nostaa pyörää esiin varteenotettavana
kulkuvälineenä myös aikuisuuden kynnyksellä sekä tuoda kokeilujen avulla tutuksi
uusia kevyitä sähköisiä liikkumisvälineitä. Mobinet vastasi toimintamallin
suunnittelusta ja kokeilujen koordinoinnista.
Hankkeen kehittelytyötä tehtiin yhteistyössä Albert
Edelfeltin koulun ja Linnajoen koulun kanssa. Kokeiluita varten kaupungille
hankittiin kaksi sähköpyörää. Lisäksi Albert Edelfeltin koululaiset saivat
kokeiltavakseen pysäköinninvalvojien käyttöön hankitun sähköpotkulaudan. Kokeilutuntien
suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Albert Edelfeltin koulusta terveystiedon/kuvaamataidon
opettaja sekä liikunnan opettajat ja Linnajoen
koulusta fysiikan opettaja.
Toimintamallista laadittiin lyhyt esite, jonka avulla myös
muiden Porvoon yläkoulujen opettajien on helppo ottaa toimintamalli käyttöön.
Linnajoen koulussa kokeilijoista peräti 70 % kertoi
sähköpyörän toimineen odotuksiaan paremmin. Sähköpyöräilyssä kerrottiin olevan
parasta mm. ”vauhti”, ”helppous” ja erään vastaajan mukaan ”kaikki!”.
Valmet Rautpohja on tehnyt parin viime vuoden ajan aktiivisesti töitä viisaan liikkumisen edistämiseksi kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Seurantatutkimus osoittaakin, että joukkoliikennematkojen määrä on kaksinkertaistunut, kävelymatkojen määrä on kasvanut 18 %, pyörämatkojen määrä 25 %. Vastaavasti automatkojen määrä ja sen myötä autopaikkojen tarve on vähentynyt 12 %.
Kestävän liikkumisen malli täytti kaikki odotukset. Työpaikan ilmapiiri on muuttunut selvästi ympäristöystävälliseen liikkumiseen kannustavaksi ja yli viisi miljoonaa euroa maksavan uuden pysäköintihallin suunnitelmat on voitu jättää laatikon pohjalle.
Autopaikkojen riittävyys ja hinnoittelu ovat kuumia keskustelunaiheita suomalaisissa taloyhtiöissä, eikä lainsäädännöstä ole johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin.
Kiinteistöliitto kartoitti autopaikkoja, polkupyörien säilytystä ja muita taloyhtiöitä koskevia liikennekysymyksiä Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeessa. Kysely ja sitä syventäneet ryhmäkeskustelut olivat osa Liikenneviraston avustamaa Liikennepalvelut taloyhtiöissä -hanketta, jonka Kiinteistöliitto toteutti yhdessä Mobinet Oy:n kanssa.
Mobinetin ja Kiinteistöliiton yhdessä ideoima hanke ”Liikennepalvelut taloyhtiöissä” on herättänyt suurta kiinnostusta sidosryhmissämme. Hankkeen tarkoituksena on selvittää taloyhtiöiden näkemyksiä, tarpeita ja mahdollisuuksia liittyen kestävään liikkumiseen sekä tunnistaa käytännön keinoja, joilla taloyhtiöt voivat edistää kestävää liikkumista ja varautua tulevaisuuteen.
Autopaikat ja pyörävarastot liittävät taloyhtiöt kaupunkien liikennejärjestelmiin. Uudenlaiset digitalisaatioon ja jakamiseen perustuvat liikennepalvelut, kuten yhteiskäyttöiset liikkumisvälineet, yleistyvät nopeasti vaikuttaen asukkaiden liikkumismahdollisuuksiin, yhteisten tilojen käyttöön ja taloyhtiön päätöksentekoon.
”Toistaiseksi erityisesti asunto-osakeyhtiöiden liitynnät näihin järjestelmiin ovat jääneet satunnaisiksi, mutta aika on kypsymässä systemaattiselle käsittelylle” Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kertoo.
Kohdealueiden (Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Lahti ja Kuopio) taloyhtiöille lähetetään kysely huhtikuussa. Kesän ja alkusyksyn aikana Mobinet toteuttaa kiinnostuneiden taloyhtiöiden hallituksille virtuaalisia työpajoja, joissa aiheeseen paneudutaan tarkemmin. Tärkeä osa hanketta on myös se, että Kiinteistöliiton lakiasiantuntijat tekevät taloyhtiöiden päätöksenteon juridisen arvioinnin. Hankkeen tuloksista raportoidaan vuoden 2018 lopulla.
Kymmenien työyhteisöjen ja yli 40 000 kyselyvastauksen kokemuksella olemme Suomen johtava työmatkaliikenteen asiantuntija. Haasta meidät rakentamaan työpaikallesi räätälöity työmatkaliikenteen kehitysprojekti!
Mobinet on tehnyt pitkäjänteistä työmatkaliikkumisen kehittämistyötä kymmenien asiakkaidensa kanssa osoittaen, että työmatkaliikkumisen ohjaamisella voidaan saada nopeasti aikaan merkittäviä tuloksia.
Mobinet ja If vahinkovakuutusyhtiö aloittivat yhteistyön Turun toimipisteen työmatkaliikkumisen suunnittelulla ja hyvien kokemusten jälkeen työtä jatkettiin Espoon toimipisteessä, jossa varauduttiin Länsimetron käynnistymisen. ”Ilman tätä projektia emme olisi saaneet käyntiin näin nopeasti ja näin monipuolisia uudistuksia”, työhyvinvointipäällikkö Irma Saarinen antoi palautetta. Viimeisimmässä hankkeessa vuonna 2017 selvitettiin Ifin mahdollisuuksia lisätä joukkoliikenteen käyttöä työasiamatkoilla Turun ja Espoon toimipisteiden välillä.
Pisin seurantatieto työmatkaliikenteen kehityksestä on Uudenmaan Ely-keskuksesta, jonka ensimmäinen työmatkaliikenteen toimenpideohjelma laadittiin Mobinetin avustuksella jo vuonna 2011. ”Kaikki suunnitellut asiat ovat jollain tavalla edenneet. On oikeasti tapahtunut asioita, vaikka resurssit ovat olleet pienet”, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Satu Pääkkönen totesi.
Vaikutukset ovat ylittäneet kaikki odotukset: auton käyttö työmatkoilla on vähentynyt 60 % ja työmatkojen hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden ovat vähentyneet 40 % viimeisen viiden vuoden aikana.
Mobinetin yhteistyö Jyväskylän kaupungin, Valmet Technologiesin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa jatkuu. Nyt startanneessa hankkeessa jalkautetaan työmatkaliikenteen toimenpideohjelmia sekä selvitetään toimenpiteiden vaikutuksia.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on yhteistyössä Mobinetin kanssa laatinut työmatkaliikkumisen kehittämissuunnitelman vuonna 2014. Valmetin Rautpohjan toimipisteellä työmatkaliikkumisen kehittämissuunnitelma valmistui viime syksynä. Jyväskylän kaupunki on ollut kehittämisessä tiivisti mukana. Nyt selvitetään myös kaupungin omien työntekijöiden liikkumista.
Hankeelle on myönnetty liikkumisen ohjauksen valtionavustusta.
Torstaina 17.11.2016 klo 9:00–11:00Pakkala-sali, Kaarlenväylä 3, Oulu
Resurssiviisautta työmatkaliikenteeseen on Oulun seudun työyhteisöille suunnattu seminaari, jossa kuulet työmatkaliikenteen parhaista käytännöistä ja esimerkkejä siitä, miten työyhteisöt voivat hyötyä työmatkaliikenteen suunnittelusta. Seminaari vetää yhteen kokemukset Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisestä kehittämishankkeesta. Hanke on osa Liikenneviraston valtakunnallista viisaan liikkumisen kehittämistyötä.
Mobinet selvittää Liikenneviraston ja Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelman toimeksiannosta työmarkkinajärjestöjen näkökulmia työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen. Haastattelututkimuksen avulla etsitään yhteisiä näkökulmia ja parhaita toimintatapoja kestävän ja turvallisen työmatkaliikenteen kehittämiseksi.
Tutkimushankkeen tarkoituksena on parantaa työpaikkojen liikkumisen ohjauksen onnistumisen edellytyksiä lisäämällä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Liikkumisen ohjauksella työnantaja kannustaa työntekijöitä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseen ja vähentää työntekijöiden kokonaisliikkumistarvetta. Yleisesti näistä kulkutavoista puhutaan kestävänä tai viisaana liikkumisena. Haastatteluiden kautta tavoitteena on lisätä keskustelua työmatkaliikkumisen nykykäytännöistä ja muutoksen tarpeellisuudesta sekä luoda työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti hyväksymiä toimintatapoja kestävän ja turvallisen työmatkaliikenteen edistämiseksi.
Hankkeen raportoinnin on määrä valmistua joulukuussa 2016.
Mobinet on kehittänyt resurssiviisaan työmatkaliikkumisen toimintamallin yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Työ on osa Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hanketta, jolla edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä sekä vähennetään haittoja ympäristölle yhteistyössä kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Työssä toteutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirille työmatkaliikkumisen kartoitus, resurssiviisaiden kulkutapojen kokeiluja ja toimenpiteiden suunnittelutyöpajoja.
Toimintamalli esitellään avoimessa seminaarissa 3.12.2014 Jyväskylässä. Siellä kuullaan muun muassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtajan Eeva Aarnion kokemukset toimintamallista sekä omasta työmatkapyöräilykokeilusta.
Mobinet täyttää toukokuussa kolme vuotta. Palvelumme on otettu mukavasti vastaan. Työmatkaliikenteen henkilöstökyselyihimme on vastannut jo yli 10 000 työntekijää, ja olemme auttaneet seitsemää työyhteisöä ratkomaan työmatkaliikkumisen haasteita.
Jokaisella on ollut oma erityinen fokus. Yhdellä lähtökohtana on ollut ympäristöohjelma ja päästöjen vähentäminen, toisella työmatkaliikunnan edistäminen ja kolmannella pysäköintipolitiikan uudistaminen.
Päästöt
Kodin ja työpaikanvälisten matkojen hiilidioksidipäästöt ovat vaihdelleet 400-1 000 kg välillä työntekijää kohti. Päästöjen vähennyspotentiaali puolestaan on vaihdellut 20-30 prosentin välillä.
Uudenmaan ELY-keskuksesta on jo saatu tietoa toimenpiteiden vaikutuksista. Tulokset ovat hämmästyttävät: työmatkojen hiilijalanjälki on tippunut kahdessa vuodessa 19 prosenttia! Tavoite, 10 prosenttia, ylitettiin kirkkaasti. Tulos on linjassa kansainvälisten esimerkkien kanssa. Liikkumistottumusten muuttaminen on siis mahdollista myös Suomessa, ja tuloksia syntyy nopeasti ja pienillä resursseilla.
Työntekijöistä valtaosa haluaa työnantajaltaan tukea ympäristöystävälliseen liikkumiseen sekä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla että työajan matkoilla. Näyttää vahvasti siltä, että tarvitaan jotain muuta kuin autopaikkoja, autoetuja ja kilometrikorvauksia.
Liikunta
Työmatkaliikunta on hyvä keino taistella istumisen ongelmia vastaan. Muutamissa organisaatioissa olemme mitanneet työmatkaliikunnan osuuden työmatkoista. Työmatkaliikunnaksi olemme laskeneet kävellen ja pyörällä tehdyt matkat sekä joukkoliikennematkat, joilla kävellään tai pyöräillään yli 15 minuuttia.
Esimerkiksi Helsingin kaupungilla puolet työmatkoista on liikuntaa. Silti kävelyn ja pyöräilyn määrä olisi mahdollista yli kaksinkertaistaa. Uudenmaan ELYssäkin kävelyn ja pyöräilyn määrä voisi tuplaantua nykyisestä. Nämä arviot perustuvat työntekijöiden omiin vastauksiin siitä, kuinka mahdollista kävely tai pyöräily heille olisi.
Pysäköinti
Uskallamme väittää, että työpaikkojen autopaikkakäytännöissä on tehostamisen varaa. Kaikista tutkimistamme organisaatioista on löytynyt niin sanottua turhaa autoilua eli sellaisia autolla tehtyjä työmatkoja, joiden tekijä voisi omasta mielestään tulla jollain muulla tavalla töihin. Toisista enemmän ja toisista vähemmän.
Pysäköinti kannattaisikin mitoittaa todellisten tarpeiden mukaan. Jokapäiväinen pysäköintioikeus tulee työnantajalle kalliiksi. Harvalla on tarvetta auton käyttöön ihan joka päivä. Moni sen sijaan sijaan arvostaisi satunnaista pysäköintimahdollisuutta.
Esimerkiksi alla olevassa organisaatiossa 18 prosenttia automatkoista on niiden tekemiä, jotka voisivat omasta mielestään hyvin tulla ilman autoa töihin. Lisäksi 34 prosenttia automatkoista on sellaisten tekemiä, jotka arvioivat ilman autoa kulkemisen jossain määrin mahdolliseksi.
